Ihan tavallinen ja kuitenkin niin erityinen päivä

 
2019-05-22 10.29.34 1.jpg

Eilen vietin spontaanin vapaapäivän yhdessä pojan kanssa. Arjen suunnitelmiin sattui nimittäin ilmestymään pari mutkaa, joiden johdosta päädyimme (pian) kolmevuotiaan seuralaiseni kanssa viettämään tätä kahdenkeskistä erityispäivää äitini kämpille ja sitä ympäröiviin ihanan merellisiin maisemiin Laajasaloon.

Emme tehneet pojan kanssa mitään erityistä - ja silti kaikki oli jotenkin ainutlaatuista sekä yksinkertaisesti tosi kivaa.

Päivän aluksi söimme aamupalaa lattialla. Sitten lähdimme ulos ja keräsimme voikukkia kadun varrelta. Tämän jälkeen teimme hiekkakakkuja äitini kerrostalon leikkipaikalla.

Lounaaksi söimme spontaanisti jääkaapista yhdisteltyjä ruokia. Poika vetäisi päiväunet lounaan jälkeen. Tuon ajan minä join kahvia ja kirjoitin.

2019-05-22 10.32.27 1.jpg

Iltapäivällä pidimme pitkän askarteluhetken muovailuvahojen (lapsen ehdoton suosikkiasia) äärellä. Sitten söimme taas, edellisen aterian jämiä kasviksilla piristettynä. Ihanan tavallista ja hyvää.

Illaksi lähdettiin läheiseen suureen leikkipuistoon, jossa helle helli ja poika pääsi testailemaan uusia puistohärveleitä.

Ennen nukkumaanmenoa pääsi lapsi vielä kylpyyn, pesemään puistoleikkien hiekat iholta pois. Sitten syötiin iltapalaa ja höpistiin kaikkea mahdollista.

And last but not least: pojan nukahdettua nautin kotiin saapuneen äitini kanssa jätskit takapihalla. Kuunneltiin bussien huminaa ja lintujen laulua, kaupungin sopivan sekavaa sinfoniaa.

Niin tavallista ja niin erityistä.

Hetkien taikaa.